6 done, 6 to go!

Ihan uskomatonta että oon asunut täällä jo puoli vuotta! Tänne lähtiessä koko ajatus oli niin kaukainen kun ei tavallaan tiennyt mitä odottaa. Oli kyllä oikea päätös lähteä. Monta vuotta mietin että haluaisin ulkomaille pidemmäks aikaa, mutta suoraan sanottuna en vaan uskaltanut. Omalla kohdallani oon sitä mieltä että hyvä niin, koska nyt kun on vähän enemmän ikää kun 18v(vaikka naama pysyy aina 18vnä hehe) niin oon kyllä varma että saan tästä kokemuksesta paljon enemmän irti, enkä tarkoita vaan sitä että täällä on täysi-ikäinen vasta 21 vuotiaana. Ennen lähtöä tosi moni kyseli, niinkun varmaan muiltakin auppareilta on kyselty, että ”miten uskallat lähtee yksin!!?”. Vaikka tänne lähti yksin niin ei täällä kuitenkaan oo yksin. Täällähän mä asun perheen kanssa ja käteen annetaan lappu lähialueen auppareista ja heidän yhteystiedot niin sillähän pääsi jo hyvin alkuun.

      
Mun omat käsitykset ja ajatukset on muuttunut aika paljon siitä mitä ne oli ennen lähtöä. Ensinnäkin olin ihan varma että tottakai oon täällä kaksi vuotta kun siihen on mahdollisuus.. Nooo, nyt kun on ollut puoli vuotta 45h viikossa lapsenvahtina niin pistän asian uudelleen harkintaan. Mä viihdyn täällä, mutta tää työ vaan on loppupeleissä aika uuvuttavaa ja se, että työskentelet missä asut. Mietin aiemmin myös että täällä vois kyllä ihan asua, mutta en oo siitäkään sittenkään ihan vakuuttunut. En tiedä onko se vaan tää rannikko josta oon sitä mieltä, voi olla että kun pääsee taas west coastille, että sinne vois jäädä loppuelämäkseen. Bostonissakaan ei oo mitään vikaa mutta jos sais valita tän ja vaikka Losin välillä… Tosin nääkin asiat vois olla eri jos sais kaikki omat kaverit ja perheen mukaan. Täällä ollessa, niinkun oon aiemminkin jo maininnut, on oppinut arvostaan omia ystäviään ja perhettään ihan eritavalla. Välillä äitin kanssa skypettäessä kyselen että ”oltiinko me Jonin ja Tommin kanssa sitä ja tätä” ja aina kun se vastaa kyllä, niin tajuaa että aikamoisen homman on omat vanhemmat tehnyt! On myös monia hetkiä kun vaan toivois että omat ystävät vois olla täällä mukana kokemassa joitain tiettyjä hetkiä.

No mutta, mitä mä tässä puolen vuoden aikana olen kerennyt tekeen? Itse oon vähän yllättynyt siitä kuinka paljon oon kerennyt matkustamaan! Se toki oli suunnitelmanakin mutta en uskonut että ihan näin paljoon riittää rahat ja aika. Ihan itsellenikin muistinvirkistys paikoista joissa tähän mennessä käynyt:

NYC oli se mitä kaikki odotti vuoden alussa training schoolilta. Aikaa meillä oli tosin vain vajaa päivä, mutta siellä me silti oltiin ja oli aika siistiä!

  
   

Cape Cod ja päivä rannalla! Päätettiin lähtee suomiporukalla ottaan aurinkoo parin tunnin päähän ihanaan kesäkaupunki Cape Codiin. Saatiin hyvät brunat ja palovammat.

  
 

Miami oli seuraava kohde muutama päivä Cape Codin jälkeen ja tää osoittautui ihan huikeeks reissuks vaikka lähdinkin yksin. Uskon että joskus Saksaan matkustaessa tuun näkemään paria tyyppiä keneen siellä tutustuin.
   
   

Rhode Island oli Cape Codin tapaan päivän reissu tähän pikkuruiseen (USAn pienin osavaltio) osavaltioon jossa päästiin taas rannalle ja ajeltiin ympäri kaupunkia, ihan huippu kesäpäivä!

  
 

Niagara Falls, Kanada sattui juuri mun 24. synttäripäivälle. Nähtiin paljon vettä ja juhlittiin, hyvä kohde tehdä road trip. Itse menin järjestetylle matkalle jotta sain opintopisteitä kerrytettyä.

  
   

NYC ja pitkä viikonloppu. Vihdoin pääsi Nyciin ihan kunnolla ja onhan se aika uskomaton paikka! Tällä reissulla todettiin aika monta kertaa että vois olla asiat huonomminkin.

  
   
Washington D.C. oli toinen koulumatka. Tästä paikasta ei ollut kovasti mitään odotuksia mutta käymisen arvoinen paikka täynnä historiaa ja museoita. Hauska viikonloppu.

     

New York City ja tällä kertaa Brooklyn Time Warpin merkeissä. Itse Manhattania ei kierretty tällä kertaa mutta nähtiin enemmän Brooklynia ja vihdosta viimein pääsi kunnon bileisiin.

  
   

Siinä tähän astiset matkat ja tiedossa on vielä tän vuoden puolella Toronto. Ens vuodelle kalenteriin merkitty NYC sekä Chicago ja vuoden loppuun travel monthin täydeltä West Coastia, jos tän hetkinen mielipide kotiintulosta pitää. Boston on tullut myös hyvin tutuks tottakai ja täällä on käynyt kaikennäköiset turisti ja eituristi hommat läpi.

Puolessa vuodessa on kerännyt myös hyvät 6kg massaa! Mitä muutakaan kotona tekis kun söis? Ja kun Ben&Jerry’s on niin halpaa!!! Vastapainoks oon kyllä alkanut urheilemaan.

 

    

On tästä paljon muutakin saanut irti kun vaan matkustelua. Mä oon vihdoin löytänyt itselleni täältä mun ”my person” tyypin joka sattuu asumaan ihan naapurissa. Ja miten sattui että kaks ihaninta suomityttöä kenenkanssa vietän paljon aikaa, asuu Tampereella?! Kaikki ollaan takaisin suomessa ihan eri aikaan mutta tiedän että tullaan viettämään aikaa kotonakin ja on ihan huippua että on löytänyt tällaisia ihmisiä täältä. Samoin Ella joka lähti tänne samaan aikaan saa majottaa mut kun ensimmäistä kertaa elämässäni joskus matkaan Poriin. 

      

Mitä sitten englannin puhumiseen tulee niin ennen lähtöä tiesin että mun englanti on riittävän hyvä että pärjään ja kaikkea koitti vielä ennen lähtöä harjoitellakin. Mutta kyllä kun tänne tuli ja se englannin puhuminen olikin jotain muuta kun kännissä hämeenkadulla täydellisen englannin puhumista niin huomas että oli se silti aika vaikeeta. Ja edelleen on välillä hankaluuksia selittää jotain asioita ja välillä saa rautalangasta vääntää samaa asiaa ja etsiä sanoja sanakirjasta, mutta toisinaan on oikeen ylpee kun kaikki tuleekin suusta ihankun olis aina puhunut englantia. Aksentista saa kyllä kuulla aina välillä mutta kaikki ihan kohteliaaseen sävyyn.. Ja toi mun 5v hoidokki on aika hyvä sanakirja ja apu. Näin puolen vuoden jälkeen kuitenkin tulee puhe helposti englanniksi ilman että tarvii sen kummemmin miettiä ja ajatuksetkin on päässä osottain englanniksi.

Perheeseen oon ollut enemmän kun tyytyväinen, ei olis parempaa voinut löytää! Ensin mietin että no se on Bostonissa, en oo ikinä ajatellut mennä sinne, mutta onneks päädyin valitseen just tän. Vanhemmat on rentoja ja sopivan kiinnostuneita mun asioista muttei liikaa ja ne pitää huolen etten tee töitä enempää kun on sallittu ja kaikki hoituu hyvin. 5v kanssa tullaan tosi hyvin toimeen ja mulla on sen kanssa hauskaa. Suurimman osan päivästä kuitenkin vietän Hannahin kanssa ja tän puolen vuoden aikana on nähnyt kuinka se on kasvanut ja oppinut uusia juttuja ja taitoja ja se on oppinut luottamaan muhun. Välillä se vaan juoksee halaamaan mua ja sen kanssa on hullun hauskaa. Välillä mä juttelen sille niitä näitä ja hän vastailee millon mitäkin sen mieleen sattuu. Onhan kaikki lapset välillä raskaitakin että ei tää mitään juhlaa oo mutta aika helpot lapset nää kyllä moneen muuhun verrattuna on.

  
        

Vuoden aikana meidän pitää kerätä 6 opintopistettä ja mä tehokkaana hoidin kaikki alta pois alle puolessa vuodessa. Moni sanoo kyseistä kurssia jonka otin (journey trough north america MassBay Community collegessa) tylsäksi mutta mulle kyllä jäi paljon juttuja mieleen ja kurssi oli kiva. Ekat kolme päivää oli jälkeenpäin ajateltuna tylsiä verrattuna toiseen kouluviikonloppuun jolloin oli eri opettaja ja jos olis aina yhtä hauska opettaja niin koulunkäynti olis ihan jees. Opittiin siinä sivussa myös salsan perus askeleet.

Urheilutapahtumia odotin tältä vuodelta innolla. Aiemmin jenkeissä oon käynyt NHL pelissä ja se oli aika siisti kokemus. Keskiviikkona ollaan menossa Bruinsien peliin, sitä odotan innolla! Baseball ja football pelit piti käydä katsomassa tottakai, kun ne on niin amerikkalaisia, säännöistä en ymmärtänyt juurikaan mutta fiilis oli mahtava. Muutama päivä sitten saatiin viimeinenkin laji tsekattua, eli koripalloa Celtics vs Golden State Warriors joka voitti viime kauden mestaruuden,  ja voi morjes mikä peli!! Tästä kirjottelen lisää seuraavassa postauksessa. College-urheilusta käytiin katsomassa Boston Collegen jääkiekkopeli ja siellä oli ihan ylivoimanen tunnelma myös.

        

Aika paljon kaikenlaista tullut tehtyä puolessa vuodessa! Ja vielä olis toinen puolikas edessä. Ennen tänne tuloa oli ihan satavarma että kaksi vuotta menee helposti, mutta niinkun totesinkin, on sitä alkanut tarkemmin harkitseen. Molemmissa on puolensa. Tää aupair laiffi on oikeesti aika helppoo. Sä asut toisten luona, jääkaappi on aina täynnä ruokaa, autossa tankki täynnä, useesti ruoka on valmiina pöydässä, rahaa tulee kerran viikossa ja sen 45h viikossa oot vastuussa omista hoidokeista, mutta muuten on vapaa tekeen melkeen mitä tahansa. Vaikka tääkin on työtä, ja ei aina helppoa, niin tää ei tunnu yhtälailla työltä kuin normaali työ kotona. Periaatteessa ihan kun olis lomalla ja vahtis pikkusiskoo ja veljee. Voisko helpompaa elämää olla? Eli yhdessä tää koko homma, työ ja vapaa aika on aika stressitöntä. Mutta sitten on ne huonotkin puolet kuten se että oot töissä kotona, sitten kun on suomessa asunut omillaan ja nyt täytyykin taas ilmoittaa jos päättääkin jäädä kaverin luo yöksi tms. Ja kuitenkin vaikka työ on suht helppoa, on se siltikin rankkaa. Joten sitä miettii että suomessa pääsee taas omien ystävien ja perheen luo, saa muuttaa omaan asuntoon jne. Mutta haluaako palata siihen oravanpyörään ja harmauteen ja varsinkin kun ei oo mitään käsitystä mitä kotiin palatessa haluaa tehdä?! Ei oo asuntoa, työpaikkaa, eikä ajatustakaan tulevaisuudesta. Täällä kun ei tarvis huolehtia mistään, muuta kun että selviää työviikosta ja seuraava huolenaihe on mihin sitten matkustais. Alkaako kaduttaan jos ei jääkään kun olisi mahdollisuus ja jos päättäisi jäädä, ja sitten tuliskin katumus ja entistä pahempi koti-ikävä kun on taas uusi alku uudessa perheessä. Mutta näitä on aikaa vielä miettiä! Hullua että kohta joulukin ja vuosi vaihtuu. Viime vuonna about näihin aikoihin tein päätöksen että aion hakea au pairiks ja täällä sitä ollaan.

”There’s no way I was born to just pay bills and die”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s