Juttuja ja havaintoja

  
Keychain card on yks käytännöllisimmistä asioista joita täällä on tullut vastaan. Eli kaikki kortit, esimerkiksi kirjasto-,sali-, kauppojen asiakaskortit jne. saat normaalina korttina SEKÄ pienenä avainnippuun lisättävänä pikkukorttina. Mä en itse oo kantanut lompakkoo mukana koko vuoden aikana, aina on vaan laukussa muutama kortti erikseen joten aina kun jotain etukorttia tarvis niin se ei olis mukana. Mutta harvemmin lähden mihinkään ilman kotiavaimia ja kun avainten mukana on salikortit ja etukortit niin kuinka helppoa!! Tää pitäisi ehdottomasti olla jokapaikassa.
Taas näistä yleisistä vessoista on niin paljon kerrottavaa, en muista oonko maininnut.. Itsestäänvetävä vessa on ihan ok mutta kun se ovi aukee aina väärään suuntaan. 

Täällä saattaa samalla kadulla olla vierekkäin vihreä, keltainen, punainen, oranssi ja violetti talo, joka ei oo kovin hienon näköistä.:D En tiennytkään että suomessa kun haluaa rakennuttaa talon, ei saa itse päättää ihan kaikkea, vaan siitä pitää tulla osittain tietynlainen jotta se sopii muihin saman alueen taloihin. Täällä ei ainakaan joskus näitä taloja rakentaessa oo ollut ihan kauheasti väliä.

Yksi päivä leikkipuistossa ollessa hoksasin että täällä ei muuten ole hiekkalaatikoita läheskään joka puistossa. Itseasiassa oon käynyt vain yhdessä puistossa jossa on hiekkalaatikko! Mitä muistan suomen leikkipuistoista joissa oon käynyt, lähes kaikissa on hiekkalaatikko.

Sitten automaateista ja ylipäätään pankkikorteista. Täällä on ainakin Bank of Americalle ja Citizens Bankille omat automaatit. Eli CB kortilla ei saa rahaa BA automaatista ja sama toisinpäin. Ainakin näin oon ymmärtänyt kun kerran yritin saada Bank of American koneesta rahaa eikä toiminut. Jos joku tietää että oon väärässä niin kertokaa! Sitten on ne yleiset automaatit joista kaikki saa rahaa ja niitä löytyy joka puolelta, kauppojen sisältä ja välillä ihmeellisissäkin paikoissa.. Yleensä ne näyttää aina siltä että epäilyttää laittaa kortti sinne sisään, pelkää että se vie kaikki rahat, plus ne vielä verottaa pari dollaria siitä että nostat niistä rahaa. Pankkikorteista.. aina ei tarvitse maksaessa laittaa pin-koodia tai allekirjoitusta, näyttää vaan korttia ja sieltä veloitetaan. Aika tarkkaan pitää huolta ettei hukkaa omaansa ja ettei tilillä ole kerralla kauheita summia jos vaikka kortin hukkaakin, koska sillä sitten saa ostettua vaikkei pin-koodia tietäisikään.

Puhelinlinjat ja puhelinvastaaja on ollut surkein ja parhain juttu! Asioiden hoitaminen puhelimitse on ihan hirveetä. Osittain se johtuu siitä että oma englannin kielen taito ei ole täydellinen, mutta suurimmaksi osaksi puhelinlinjat on vaan niin surkeet. Tänään juurikin oon koittanut selvittää onko mun lentovaraus kunnossa ja kun englanti ei ole mun äidinkieli, toisessa päässä puhutaan englantia vähän intialaisittain ja siihen päälle se paska puhelinlinja niin saa kyllä artikuloida ja kuunnella niin hemmetin tarkasti jos meinaa saada asian hoidettua. Toisekseen englantia äidinkielenään puhuvat tuntuu puhuvan puhelimeen pikakelauksessa niin mun yleisin kysymys on ”voitko toistaa.. ”. Tää ei päde niin paljon kun soittaa vaikka kavereille tai hosteille, mutta kaikki palvelunumerot on kyllä surkeita. Pelastuksena on ollut sitten taas puhelinvastaaja. Itsellä se ei ole ikinä aiemmin ollut käytössä ja mulla on sellainen kuva ettei niin moni sitä käytäkään, vai oonko väärässä? Ainakin kun kavereille soittelee suomessa niin ei varmaan kellään voi jättää viestiä äänimerkin jälkeen. Sitten soitetaan vaan uudestaan. Täällä oon jättänyt moneen puheluun vastaamatta ja kiitellyt sitten vastaajaa ja sen olemassaoloa kun onkin ollut tärkeä puhelu ja soittaja on jättänyt viestin. Kerran tosin sain niin sympaattisen viestin että en tiennyt olisko pitänyt soittaa takaisin kun vanhempi mies huonolla englannilla ilmoitti ettei pääse seuraavana päivänä pelaamaan shakkia:( kuuntelin viestin niin paljon jälkikäteen ettei olisi ollut enää apua vaikka olisinkin hänelle soittanut tai laittanut viestiä.

Alkaa varmaan olemaan ihan viimeisiä havaintoja:D länsirannikolta tosin varmasti muutamassa viikossa kerää hyvän listan, en jaksa odottaa sinne pääsyä!! Tänään saatiin viimeisetkin lennot varattua ja kaikki on valmiina. Ensi viikonloppuna tapahtuu paljon joten sitten on varmaan jotain kirjoitettavaakin taas elämästä täällä!

3/4/2016

Yksi päivä kauppaan kävellessä tuli yhtäkkiä mieleen, että mitähän asioita mä jään kaipaamaan täältä kun kotiinlähtö koittaa ja mitä sitten taas kotiinpaluulta odottaa.
Jo ennen tänne tuloa olin ihan varma, että extendaan vähintään puolella vuodella tai luultavammin kokonaisella vuodella. Mitä pidemmälle päässyt, alkoikin mieli muuttua, tästä oonkin aiemmin jo kirjoittanut ja että miksi mieli on muuttunut asian suhteen. Välillä tosin tulee mieleen, että mitäs jos menisikin West Coastille, mutta sinne pääsen jokatapauksessa paljon paremmissa merkeissä kun töiden parissa. Saan onneksi suomesta matkaseuraa, jihuu! Matkan suunnittelu on tosin ollutkin vähän hankalempaa kuin odotettiin kun koko ajan tulee jotain uusia muuttujia asioihin. Mutta pikkuhiljaa….

Kaikki aina kertoo kuinka paljon on oppinut uusia asioita itsestään au pair vuoden aikana. Mä oon miettinyt asiaa välillä, mutta on tuntunut että en mä keksi ainakaan kauheen montaa sellaista asiaa itsestäni.. Mulle ainakin suurin kotiinpaluun syy on ystävät ja perhe. Jos ne olisi täällä niin eihän tässä olisi mitään mietittävää, ottaisin kaikki mukaan ja muuttaisin palmun alle Californiaan! Siinähän heti yksi mitä oon itsestäni oppinut tällä matkalla, että ei pystykkään olemaan noin vaan kahta vuotta erossa omasta elämästään. En silti muuttaisi tästä mitään, tää on ihan järjettömän siisti vuosi ja uusia ulkomaansuunnitelmiakin on jo ehkä mielessä, mutta kunhan pääsee hetkeksi kotiin niin voi miettiä niitä sitten lisää. Mutta kyllä, onhan täällä oppinut itsestään vaikka mitä ja on myös oppinut paljon uusia asioita ihan muutenkin ja mä oon ainakin tehnyt muutoksia omien elämäntapojen suhteen ja toivonkin niiden pitävän vaikka pian elämä muuttuukin taas ihan erilaiseksi.

    
    
Täältä tuun ehdottomasti ikävöimään tottakai näitä mun hoidokki lapsia, vuodessa kerkee kiintyyn paljon ja varmasti on lapsillekin outoa kun en yhtäkkiä ookkaan täällä.

On tutustunut tosi moneen uuteen tyyppiin, mutta muutamasta on tullut vähän parempiakin kavereita. Kaksi niistä asuu onneksi samassa kaupungissa suomessa ja ei Laurallekkaan järjettömän pitkä lentomatka ole.

Bostonin keskusta ja varsinkin kesällä! Niin hienoja paikkoja.

Wegmans:D eli meidän lähiruokakauppa. Ja tähän samaan TJ Maxx ja Marshalls kaupat.

Jään kaipaan sitä että ihmiset on yleisestiottaen mukavia.

Elämän helppous. Nimenomaan tän au pair elämän helppous.

Royale, vakkaribaari ja parhain portstari Ken haha!

Matkustamista ja jatkuvasti uusien asioiden tekemistä. Tokihan aina löytyy uusia juttuja tehtäväks suomessakin.

  
Mitä sitten kotiinpaluusta odotan niiden itsestäänselvien juttujen lisäksi.

En edes muista mitä kaikkee ja kuinka paljon vaatteita mulla onkaan äitin kellarissa!! Välillä mulla tulee vaan ikävä mun vaatteita. Täällä kun arkisin ei tarvii kauheesti panostaa niin ei oo parhaimmat vaatteet täällä mukana.

Yks mistä en tykkää täällä ja mitä odotan paljon on se, että saa meikata joka päivä. Saahan toki täälläkin, mutta kun työt alkaa 7 aamulla ja koska työ nyt on sitä lastenvahtimista niin ei vaan jaksa. Mutta äsryttää kulkee ilman meikkiä ja tukka kiinni 5 päivää viikossa. Myös se että pääsee tutulle kampaajalle on aika luksusta.

Odotan myös sitä että pääsee Tampereelle, kaikki on tuttua ja jotenkin odotan sitä kun se on niin pieni paikka. Tässsä kahden vuoden aikana nähnyt vähän isompia kaupunkeja niin kiva päästä sinne TRElle. Sitä en osaa sanoa kuinka kauan paluun jälkeen oon siitä innossani:D Odotan myös että asun samassa kaupungissa kuin suurin osa mun ystävistä. Siitä on sitten yli kaksi vuotta, vaikka oli Helsingissäkin kavereita, mutta suurin osa TREllä.

Omaan asuntoon muuttaminen! Vuosi toisten kotona on puuduttavaa joten oma koti olis kiva. Ensin varmaan tosin pitäis päästä töihin.. Kellään hyvän työntekijän tarvetta, hehe?

Tutut ruuat ruokakaupoissa vaikka mikään ei Wegmansia voitakaan.

Kesä. Ahhh täydellistä, ensin kesän alku Bostonissa, siitä reissuun ja vielä loppukesä aikaa suomessa! Kesähän täällä jo pian näyttäs alkavan kun ensi viikko näyttää +15-20 astetta.

  

Olishan tähän vaikka mitä lisättävää mutta nää on muutamia joita on tullut ajateltua normaalisti elellessä ja vaatteiden kanssa kriiseillessä….

Perhe kylässä part II

Pian jo viikko kulunut siitä kun mun perhe lähti kotiin, en vaan käsitä miten aika menee niin äkkiä. Pari päivää oli pieni harmitus päällä ihan vaan siksikin että lomalta töihin paluu ei oo melkein koskaan kivaa ja tottakai olis toivonut että olisi ollut perheen kanssa vaikka muutama päivä lisää. Nyt kuitenkin taas jo arjessa hyvin kiinni ja viikonloppu aluillaan. Mutta, se meidän loppureissu..

Keskiviikkoaamuna oli aikainen lähtö kohti New Yorkia. Aloitettiin aamu Ihopin pannareilla ja lähdettiin ajamaan kohti Woodbury Commons Outlet myymälöitä. Sieltä löytyi kauppoja ihan riittävästi, itse en ostanut juuri mitään kun ei ollut mitään tiettyä tarvetta millekään, mutta varmasti jos olisi ollut enemmän rahaa, olis ehkä tehnyt enemmän ostoksia, koska olihan siellä merkkitavaraa hyvillä alennuksilla. Saatiin koko päivä kulumaan kaupoilla ja illalla oltiin perillä hotellilla, joka sijaitsi Queensissa. 

Koska meillä oli Nycissä vain kaksi kokonaista päivää, oli aika tiukka aikataulu kun kuitenkin haluttiin nähdä mahdollisimman monta juttua. Aloitettiin One World Trade Centeriltä joka on aina yhtä vaikuttava ja saa miettimään koko 9/11 iskujen hulluutta. 9/11 memorial museo on vielä näkemättä, josko ens kerralla kävisi siellä ja näkymät One WTCsta on myös näkemättä. Tän parin päivän aikana New Yorkissa tuli mullekin monta uutta paikkaa joissa en ole kerennyt aiemmin käydä ja löydettiinkin WTCn tien toiselta puolen pieni ostoskeskus joka oli hieno, mutta vähän turhan kalliita kauppoja meidän budjettiin. Matka jatkui pakkasessa kävellen kohti rantaa josta vaan nopsasti vilkaistiin vapauden patsas ja käväistiin Wall Streetilla. Äiti oli innoissaan kun pääsi käymään Trumpin rakennuksessa. Illaksi meillä oli New York Islanders VS Washington Capitals NHL peli. Nähtiin aiemmin päivällä Capitalsin pelaajia kadulla ja vieläkin harmittaa etten mennyt heittään yläfemmoja, muttakun en mä niiden nimiäkään tiennyt, mutta heittelin sitten yläfemmat katsomossa muille Capitals faneille. Peli oli hieman tylsä ja yleisökään ei ollut kovin kannustava, kun vertaa aiempiin peleihin joissa on ollut tosi hyvä tunnelma! Mutta on se silti aina NHL peli ja oli kiva käydä. Mä en siis juurikaan oo perillä mikä joukkue on hyvä, nimeltä toki tietää huippupelaajat, mutta en mä niistäkään juuri mitään tiedä, tykkään vaan katsella pelejä ja kannustaa, pienestä asti kun on hallilla viettänyt aikaa. Mähän halusin pelatakin jääkiekkoa, mutta äiti ei antanut, haha, ehkä se oli ihan oikee päätös. Tälläkään kertaa en päässyt millään tauolla screenille ja samalla telkkariin (mun yritys ei tosin ikinä oo kovin suuri), vaikka lopussa mulla ja Tommilla oli Erkan diskomaailman liikkeet ja robottitanssikin hallussa.

           

    

Viimeinen kokonainen päivä yhdessä alkoi Flatiron buildingilta jota oon halunnutkin käydä katsomassa ja se oli kyllä hienon näköinen siinä aukion päädyssä. Myös Madison Square Garden tuli nähtyä ulkoa ja aulasta. Mulla tulee siitä aina vaan mieleen kun on katsellut Above & Beyondin keikkaa youtubesta joka oli kyseisessä paikassa.:D Madison Square Gardenin ympärillä oli vaikka mitä, esimerkiksi suurin Macy’s mitä oon ikinä nähnyt, se oli varmaan isompi mitä suomessa kokonaiset ostoskeskukset. Tuli siinä tutuksi myös pieni  alue jolla en oo ikinä käynyt, kunnes yhtäkkiä näki vierekkäin Victoria’s Secretin ja sen takana nousevan Empire State Buildinging ja muistikin olleensa samassa paikassa aiemminkin.

      

Yksi mitä olin eniten odottanut, oli nähdä iltanäkymä Rockefeller centeristä, joten ajoitettiin sinne meno siihen aikaan kun alkaa hämärtymään.Harmi kyllä ei nähty auringonlaskua kun oli pilvinen päivä, mutta oli se silti upea näky kun taivas pimeni ja pikkuhiljaa valot alkoi näkyä rakennusten ikkunoissa. Se on vaan niiiin kaunis näkymä. Käveltiin viellä Times Squaren läpi joka on myös paikka jossa voisin vaan istua ja katsella vilkkuvia valoja.

           

Lauantai aamuna alkoi jokainen olemaan jo aika poikki, mutta ei tietenkään viitsinyt heittää hukkaan niitä muutamaa tuntia jotka oli ennen kotiin lähtöä joten tehtiin viimeisiä shoppailuja ja katseltiin viimeiset maisemat ennenkun oli aika lähteä kotiin(:

Oli kyllä ihan super hauska viikko! Eipä tässä ookkaan enää kun 4 kuukautta ennen töiden loppumista joten ei ollut niin kamalaa että perhe lähti ja itse jäi tänne, kun tietää että näkee pian. Ja neljä kuukautta uusiin deitteihin New Yorkin kanssa. Mä oon aina tykännyt Nycistä, mutta nyt kun siellä alkaa tunteen paikkoja niin se on vaan joka kerta mahtavampi paikka!

Perhe kylässä

Huh mikä lomaviikko takana! Toissaviikon perjantaina sain mun äidin ja veljet kylään suomesta. Perjantaina jännitti ihan sikana, kun tuntui niin oudolta, että ne tulee tänne asti mua katsoon ja koska onhan siitä taas kulunut aikaa vaikka kuinka paljon kun viimeksi nähnyt niitä. Töiden jälkeen lähdin hakemaan porukkaa lentokentältä ja siitä alkoikin yks hauskimmista viikoista täällä. Mun veljet on ollut jenkeissä useemman kerran aiemminkin, mutta tottakai kaikki oli innoissaan kun pääsi tänne ja tuntui hassulta kun ne kyseli kaikkea että onko täällä sitä ja tätä ja vaikka mitä, kun itselle tää täällä olo on jo ihan normaalia ja olinkin innoissani että sain täällä olla turistioppaana. Äitille oli ensimmäinen kerta USAssa. En osannutkaan odottaa kuinka paljon uutta nään yhden viikon aikana ja kuinka monta uutta asiaa opin! On se hyvä 8 kuukauden (!!!!) jälkeen oppia että meillä on liesituuletin, auton Drive vaihteen saa kahdelle eri asetukselle ja puhelimen kamerakin yllätti ja kuvaus on uudella levelillä xD

Perjantai me vietettiin rennosti, käytiin ajelemassa meidän neighborhoodeilla, haettiin jääkappi täyteen ruokaa ja syötiin dinneriä host perheen kanssa. Oli ihan mahtavaa, että oli mahdollisuus mun omalla sekä hostperheellä tavata toisensa ja että mun oma perhe näki miten mä täällä vuoden elän.

Lauantaista eteenpäin kello soittikin ajoissa aamulla, että oli koko päivä aikaa aina kierrellä. Tehtiin porukalla joka aamu kunnon aamupalat ja lähdettiin liikkeelle. Lauantaina mentiin downtowniin pyörimään ja katseleen maisemia kävellen sekä Prudential Towerin näköalatasanteelta. Keli oli aurinkoinen mutta pakkasta oli niin ettei ulkona tehnyt mieli kauheesti olla, mikä oli vähän harmi, kun tuntui että oli tän talven kylmimmät päivät. Siinä käveltiin sitten paikasta toiseen ja välillä käytiin kaupoilla ja pysähdyttiin katseleen aina kun jotain mielenkiintoista näkyi. Käytiin vielä illalla katsomassa pimeellä näkymät Prudentialista, kun samalla lipulla pääsee sisään useamman kerran.

   
 

Sunnuntaina oli ystävänpäivä ja kun menin keittelemään aamukahvia, sain Dltä sen itsetekemän kaulakorun sekä perheeltä $30 lahjakortin manikyyriin. En odottanut mitään lahjaa, ja koska itse en ollut varautunut (koska äiti toi niin paljon niille tuliaisia), luovutin sitten mun saamani Fazerin sinisen vanhemmille ystävänpäivän kunniaks. Nähtävyyksistä vuorossa New England Aquarium, joka on mun listalla ollutkin! Se oli ihan käymisen arvoinen paikka. Siellä oli pieniä pingviineitä ja iso kala-allas oli rakennettu hauskasti niin, että aloitit kiertämisen sen pohjalta ja sitten nousit koko ajan kävellessä ylöspäin ja siinä näki samalla myös mitkä kalat viihtyy missäkin korkeudessa.

   
  
 
 

Maanantaita olin odottanut jo pitkään, sillä mulla oli tatuointi aika varattuna! Ajeltiin tatskapaikalle johon mä jäin äitin kanssa ja pojat lähti tsekkaamaan Harvardin aluetta. Siinä ennen tatuoinnin aloittamista mietin, että eihän tää voi niin paha olla kun jalkapöytään oli, mutta sattuihan se ihan helvetisti, oli vaan muutamassa vuodessa unohtanut miltä se oikeesti tuntuu. Tatuoija oli tosi mukava ja sai olon mukavaksi joten kolme tuntia meni lopulta aika nopsaan. Vaikka tääkin sattui, oli se silti miellyttävämpää käteen kuin jalkapöytään ja kyllä taas on uusi tatuointikin mielessä. Koska tähän menikin vain muutama tunti, kerettiin viellä uudelleen Harvardin alueelle, Beacon Hillille ja Chestnut Hillin ostoskeskukselle joka ei ollut kenenkään mielestä hyvä:D Ei siellä juuri mitään ookkaan, paitsi jos olis varaa ostaa kalliita merkkejä.

   
 

Tiistai oli ainoa päivä jolle oli luvattu sadetta ja oltiinkin suunniteltu Museum Of Fine Arts. Tän viikon aikana koettiin kyllä riittävä määrä säätiloja, ensin pakkaset, sitten tuuli ja vesisade, aurinkoinen, pilvinen ja vihdoin lämmin. Mä en oo itse mikään erityinen taiteen ystävä, mutta tykkään käydä museoissa että saa vähän kulttuuria ja sivistystä, tälläkin kerralla opin vaikka mitä. Museossa oli erityisjuttuna Picasson teoksia, ne meni kyllä multa ihan yli ymmärryksen, mutta tulipa nähtyä. Museo oli lopulta todella iso, en osannut yhtään odottaa sitä kun rakennuksen näki vain pääovilta. Sieltä löytyi kaikkea erimaiden taidetta muumioista Italialaisiin patsaisiin ja siis ihan kaikkea, suosittelen täällä käymistä kyllä jos on mahdollisuus.

   
    
 

Sellaiset muutama päivää vietettiin Bostonissa pyörien ja keskiviikkona lähdettiin ajelemaan kohti New Yorkia. Siitä lisää muutaman päivän päästä!

Päiviä jäljellä 111.

Helmikuu

    

Terveisiä täältä tällä hetkellä aika talvisesta Bostonista. Viikko sitten oli Groundhog day jolloin selvisi lopputalven kohtalo. Jonkunnäköinen myyrä eläin nousi ylös kotikolostaan ja jos se näki oman varjonsa, on talvea jäljellä kuusi viikkoa, ja jos ei nähnyt varjoaan, selvitään vain kahdella talviviikolla ennen kevättä. Mä elin jo toivossa, että talvi on ohi, kun yhtäkkiä lämpötilat oli +5 viiva +15 välillä melkein pari viikkoa. Groundhog ennusti lopulta kaksi viikkoa talvea ja sitä tosiaan saatiinkin. Eilen oli ensimmäinen snowday, varmaan lähes kaikki ellei kaikki koulut oli kiinni. Edelleen jaksan ihmetellä tätä systeemiä.

Mä tykkään että arjessa ja töissä on hyvä rutiini. Viimeiset pari viikkoa rutiini täällä on ollut kaikkea muuta kuin normaali, kun lapset on ollut kipeinä ja on ollut lääkäriaikoja jne, lumen takia millon on vanhemmat jäänyt kotiin ja nyt oli Dllä snowday. Meillä on myös ollut perjantaista asti vieraita jotka yöpyy meidän kotona. Odotan siis aika innolla mun perjantaina alkavaa lomaviikkoa, että pääsee vähän rauhoittumaan töistä. Ja en vieläkään tajua että mun perhe tulee perjantaina!

Kun töiden osalta on rutiini ollut hukassa niin ollaan pidetty meidän vapaa-ajan rutiineista hyvin kiinni Lauran kanssa. Arki illat vietetään Prison Breakin katsellessa ja viikonloppuisin tulee tehtyä paljon kaikkea. Viime lauantaina mentiin porukalla rullaluisteleen, mikä oli mun mielestä jotenkin tosi amerikkalainen juttu. Täällä tulee tehtyä ihmeellisiä juttuja mitä ei suomessa tekisi:D se oli ihan hauskaa, mutta vaikeempaa kuin tavallisilla rulliksilla. Lauantai iltaa oli taas odotettu kun päätettiin lähteä ulos Emmin ja Lauran kanssa, mentiin Royaleen taas kun siellä tuntuu aina olevan niin hauskaa hehe. Sunnuntaina ei saatu mitään muuta aikaiseks kun edistystä Prison Breakin katselussa, oli niin täydellisen turha sunnuntai.

     

      

Eilen päätettiin mennä testaamaan meidän lähi kuntosali! Mulla ja Lauralla molemmilla on muutaman päivän ilmainen kokeilu sinne ja se olisi ihan huippu sali jumppineen, saunoineen ja porealtaineen sekä se on vaan parin minuutin päässä kotoa. Hinta on vaan vähän liian korkea kun tietää, että kaikki se raha on matkakassasta pois:( huomenna vielä jumppaan, sitten on taas kuun pakollinen au pair tapaaminen, torstaille kampaaja ja perjantaina alkaa lomalomaloma!

  

Pakko kertoa tähän loppuun vielä yks tarina. En muista oonko maininnut aiemmin kun kerran sisäleikkipuistossa ollessa Hn vaippakassista löytyi pienen pieni hiiri. Ensin kurkittiin kun se hiiri oli siellä kassissa, sitten se hyppäsi Hn kenkään ja sieltä mun kenkään, jossa se kuljetettiin ulos. Siitä asti H on kertonut kaikille tarinaa hiirestä joka hyppäsi mun kenkään. Ja alle kaksivuotiaan tarinankerronta on aika vajavaista joten se pitäis kaikkien itse kuulla kun H kertoo tarinan aloittaen sen pienellä änkytyksellä ”a a a mouse in Heidi’s shoe”. Se on jo ihan järkyttävän suloista, mutta sitten mä siellä rullaluistelupaikassa sain sellaisesta ”pelistä” missä pitää ohjata sitä metallikouraa, punavalkoisen hiiren jossa lukee ”I love you”. Siitä tuli Hn lempilelu ja se kiertää täällä ympäri taloa näyttämässä sitä kaikille jonka jälkeen se halaa sitä niin onnellisesti. Se tulee varmaan kertomaan tätä tarinaa vielä pitkään. Sairaan söpöö!

Hyvää loppuviikkoa Suomeen, mitä sinne kuuluu?

XOXO

Day 233

34. päivä vuotta 2016

233 Päivää USAssa

Päivää perheen näkemiseen

13 Päivää uuteen tatuointiin

16 päivää New Yorkiin

73 Päivää toiseen lomaviikkoon

133 Päivää travel monthin alkuun    

   

Mulla ei oo ollut mitään ongelmaa sen kanssa ettei oo esimerkiksi ruisleipää tai muita suomalaisia juttuja saatavilla, mutta hetkellisesti on tehnyt muuamaa juttua mieli..

Sirkus aakkoset

Karjalanpiirakat juustolla

Pandan suklaata jota pian saankin

Nakkeja. Tavallisia nakkeja. Kylmänä kiitos

Kahvi. Meillä on vaan kapselikone

On myös jotain mihin oon täällä koukuttunut tai tykästynyt, muttei oikeestaan mitään mitä ei kotoo saisi..

Pancakes

SUSHI on ruokien ruoka

Ben & Jerry’s on hyvää kun se on niin halpaa

Parsakaali oli jo kotona hyvää mutta nyt vielä parempaa

Smoothie

Hedelmiä syön paljon enemmän

Tällasia listoja kertynyt mun puhelimeen. Kaikkee kivaa tulossa ja arkikaan ei oo tuntunut kauheen ylitsepääsemättömältä(: hyvää viikkoa!

Sushidate

Tutustuin Emmiin kesällä ihan muutama päivä sen jälkeen kun se saapui tänne Bostoniin. Ollaan aika paljon tekemisissä ja yleensä nähdään kaupungilla, koska asutaan eri suunnilla, niin downtown on aina hyvä paikka treffata. Meidän sushitreffien tarina alkoi kesällä kun oltiin keskustassa pyörimässä ja piti päättää mihinkä mennään syömään. Muutenkin maistoin sushia vasta ehkä vuosi sitten, ja täällä vasta ymmärsin miks ihmiset sitä niin kehuu. Me Emmin kanssa aina arvostellaan keskenämme paikat missä on käyty niin ajattelin että tästä tulee hauska postaus. Ja jos tätä blogia vaikka joku sattus lukeen joka voi näistä vinkeistä hyötyä;) Emmihän asuu myös Tampereella joten sushitreffit jatkuu kotiinkin palattua!

Snappy sushi, sushidate #1

Mä tykkään kyseisestä paikasta. Kesällä siinä on kiva terassi ja sisältäkin se on siisti ja kivannäköinen, ei tosin kovin iso. Palvelu on hyvää ja kaikista paikoista missä tähän mennessä on käyty, on tää yks mun suosikeista.

Fin’s sushi + grill, Sushidate #2

Tänne päädyttiin syömään Duck tourin jälkeen syksyllä. Söin varmaan mun tavanomaisen California roll ja salmon jotain ja oli kelpo sushia. Paikka oli jees, ei mitään kummempaa mainittavaa tästä.  

  
Snappy sushi, sushidate #3

Ei pettänyt toisellakaan kertaa.

O Sushi restaurant, sushidate #4

Käytiin ennen joulua Harvard Squarella ”joulutorilla” ja tässä kohtaa meidän sushitreffit alkoi jo muodostuun perinteeksi. Emmillä oli joku hyvä rafla mielessä, mutta matkalla nähtiin toinen paikka ja päätettiin mennä tsekkaamaan se kun näytti kivalta. Paikka oli mukava ja ruoka hyvää, mutta meitä palvellut tarjoilija oli hieman ärtyneen oloinen ja toinen tarjoilija hiipi kummallisesti ja tuntui tarkkailevan koko ajan koska se voi tulla hakemaan pöydästä jotain pois tai kaataa lisää vettä.

  
Oishii Sushi Bar, sushidate #5

Kyseinen sushipaikka on ihan mun kodin lähellä. Mun hostit suositteli tätä ja sanoi että se on heidän mielestään paras sushipaikka Bostonissa. Eikä kannattanut antaa ulkonäön pettää, paikka oli tosi pieni ja ei mikään kaunein ja pöytäkin jouduttiin jakamaan kahden muun kanssa. Yksi seinä oli täynnä palkintolappuja ja arvosteluja ja paikka taitaa tosiaankin olla Bostonin paras. Palvelu oli hyvää, sushi todella hyvää ja se oli aseteltu kivasti lautaselle. Pienenä juttuna, ”sitruunavessanraikastin” eli se keltainen juttu joka maistuu vessanraikastimelle, oli pinkkiä, ei keltaista.

 

Oishii on vaan pahasti liian lähellä kotia kun helposti käy hakemassa jotain kotimatkalla..

 
Genki Ya, sushidate #6

Mä olin käynyt kyseisessä paikassa kerran aiemmin ja tykkäsin tosi paljon. Paikka on aika hämärä ja tosi täyteen ahdettu, mutta kakkoskerroksen ikkunoista on kiva katsella kadulle ja siellä on tosi kiva tunnelma. Miinuksena tosin molemmilla kerroilla siellä on ollut tosi meluisaa. Alakerta on rauhallisempi ja valoisampi. Sanoisin ehkä että tää on mun mielestä kolmanneks kivoin paikka tähän mennessä.

The Q, sushidate #7

Tällä kertaa katsottiin paikka arvostelujen perusteella. Käveltiin Chinatowniin ja löydettiin kyseinen paikka. Tarkastettiin että ollaankohan oikeassa paikassa, kun tila oli jaettu monelle eri juttujen myyjälle ja se näytti enemmänkin siltä että haet sieltä vaan ruuan mukaan. Lähdettiin etsiin toista paikkaa ja löydettiin The Q. Täällä sai paljon muutakin ruokaa kuin vaan sushia ja suosittu juttu näytti olevan että sait itse kypsentää ruuan omassa pöydässäsi. Täälläkään ei tarvinnut pettyä! Ehkä tilana en tästä tykännyt niin paljoa kuin muista.

Genki Ya, Chinatown, sushidate #8

Viimeisimmät sushitreffit viimeviikonlopulta. Emmi kysyi hostäidiltään mitä sushipaikkaa hän suosittelisi ja vaihtoehtona oli kallis ja halpa. Päädyttiin halpaan ja sehän oli sitten samainen paikka josta edelliskerralla käännyttiin ovelta pois kun näytti niin epäilyttävältä. Ei siis kannata antaa ulkonäön hämätä hehe. Tästä paikasta en itse ollut kovin vakuuttunut, tilasin samaa mitä aiemminkin on syönyt mutta se ei ollut parhaimmasta päästä täällä paikassa. Mutta se oli ihan hauska paikka kuitenkin.

     

Seuraavat sushidatet on varmaan taas pian.:D

XOXO



Juttuja ja havaintoja

Aina kyseistä postausta aloittaessa ajattelen että tää on viimeinen Juttuja ja havaintoja postaus, tuskin enää mitään uutta keksii.. Mutta aina yhtäkkiä havahtuukin jo arkisiin juttuihin. Tässä muutamia viimeviikkojen ihmetyksiä ja jotain mitä ei oo aiemmin hoksannut kirjoittaa..

  
Suihku toimii mun mielestä tyhmästi, ainakin niissä paikoissa joissa mä olen käynyt. Kotona suomessa on tottunut, että veden lämpöä voi säätää erikseen sekä sitä kuinka paineella vesi tulee. Täällä voi kääntää vaan yhtä kahvaa ja kylmimmällä vesi tulee hitaampaa (ei kuitenkaan nyt ihan sika hitaasti) ja kuumimmillaan se tulee suuremmalla paineella. Nyt siihen on jo tottunut ja ehkä tää on ihan tyhmä juttu, mutta mä välillä kyllä haluaisin säätää näitä erikseen.:D

Lavuaari on ollut myös mulle ongelma täällä. Ensimmäisen kerran kun lavuaari meni täällä tukkoon siitä syystä että siellä oli mun hiuksia, kysyin että miten saan sen auki, jotta voin putsata sen. Mun kotona on ainakin aina saanut jonkun jutun itse auki että voi putsata roskat sieltä pois. Meidän kodissa täällä se ei ole mahdollista. Ekalla kerralla lavuaarin viemäri aukesi jollain viemärinesteellä, mutta nyt kun toisen kerran asiasta piti sanoa ja kohta kolmannen, alkaa vähän jo hävettään..

Elokuviin mennessä viime viikolla ihmettelin taas kyseisen leffateatterin toimintaa. Tää ei päde kaikkiin leffateattereihin, mutta kyseinen paikka on iso ketju ja varmaan heidän kaikissa teattereissa on sama tapa. Ensinnäkään et lippua ostaessa varaa paikkoja vaan siellä saa mennä istumaan mihin tahansa. Toisekseen, liput tarkastetaan alakerrassa, siitä mennään kakkoskerrokseen josta löytyy varmaan about 10 eri salia. Ainoa lipun tarkastus on ykköskerroksessa, eikä salin ovella kukaan tarkasta, joten kerran kun sinne menet niin voi sniikata useempaankin leffaan. Itse en oo tätä vielä tehnyt. 

  
Shortsit näyttää kuuluvan täällä pukeutumiseen talvellakin. Esimerkiksi Dn luokkakaverin isä, säästä riippumatta oli pakkasta -15 tai +15 tulee samaiset shortsit ja huppari päällä hakemaan lapset koulusta. Koulun pihalla näkee aina välillä lapsiakin pakkasella shortseissa tai ilman takkia tai että on nilkat paljaat tms. Lämminhän niillä toki tulee kun ne leikkii ja juoksee mutta silti aina itselle tulee kylmä jo niiden vaatteiden vähyyttä kauhistellessa. 

Liikenteestä oon maininnutkin aiemmin, vilkun käytön vähyys ja muutenkin liikenne ei täällä suju aina parhaiten. Alkuun kuulin termistä ”masshole” (Massachusetts+asshole=masshole) ja nyt tosiaan itse autoa paljon täällä ajaneena huomannut että toi kuvaakin paremmin kun hyvin näitä hönöjä täällä liikenteessä. Roadrage on myös ihan tosijuttu, kun ollaan puoliks ulos auton ikkunasta nyrkki heiluen kun ei toisen ajotaidot miellyttänyt. Mutta jotain hyvääkin.. Mun mielestä (en tiedä miten muut täällä on asian kokenut), täällä ihmiset päästää sut helpommin esim ruuhkassa vaihtamaan kaistaa, tai jos on joku paikka että joudut odottelemaan vilkku päällä kauan että pääset kääntymään, niin moni pysähtyy ja päästää, vaikka olisikin heidän vuoro.

   
   
Autoista vielä sen verran, kun nyt on lunta tullut eikä ole autoon vaihdettukaan tuttuun tapaan talvirenkaita. Mulla ei oo mitään käsitystä minkälaiset renkaat ihmisillä on autoissa täällä, näyttää ainakin tiellä pysyvän, mutta mua lohduttaisi itseä vaan ajatus että olisi oikeat talvirenkaat. Viime lauantaina tuli reilusti lunta ja joka käännöksessä vaikka kuinka hitaasti mentäessä auto alkoi luisumaan.. En muista että näin helposti tuollaista olisi esim itselle tapahtunut viime talvena kun autolla paljon ajeli lumessa.

Margariinia ei ainakaan meidän kotona käytä kukaan. Tosin lapset taitaa eniten olla niitä leivän syöjiä, itse en parin kuukauden jälkeen oo täällä syönyt leipää kun ehkä kerran tai pari. Ja sillon en oo margariinia laittanut kun ei sellaista kaapista löydy. Lapset syö leivän tietty Peanutbutterilla ja jamilla. En tiedä miten muiden kotona, mutta näin meillä.

Narikan puutetta ihmeteltiin kesällä Royalessa. Suomessahan baarissa kun baarissa on narikka auki kelistä riippumatta. Kesällä Royaleen mentäessä piti oikeen mennä kysyyn että eikö voi jättää kamoja mihkään, ja sanottiin ettei narikka ole tänään auki. Sama kävi toisella kerralla, silloin oli syksy jopa jo ja ei tainnut takkia tarvita vielä, mutta on se silti hassua, ettei vois ees vaikkapa isoa laukkua jättää.. Nyt talvella se toki on auki, mutta ens kesänä tietää varautua. Tääkin tosin taas kokemus vain tästä kyseisestä paikasta.

Snow day. Suomessa kouluun kyllä mennään vaikka joutuisi lapioimaan tiensä kotoa asti, mutta täällä jo vähän normaalia suuremmasta lumisateesta ollaan kun maailmanloppu olisi tulossa. Eli jos lunta on tarpeeksi (eli ei mikään tajuton määrä edes) niin koulut on kiinni. Ja homma menee vielä niin, että jos lumipäivien takia koulu on kiinni paljon, saatetaan huhtikuun lomaviikko perua. Tai kouluvuosi saattaa jatkua pidemmälle mitä sen pitäisi, koska tietty määrä on koulupäiviä oltava. Tää kuulostaa vaan niin hassulta.:D ja siis tottakai, jos lunta on niin ettei ovesta pääse ulos niin eihän sille mitään mahda, mutta tää snowday ei mun käsityksen mukaan vaadi mitään superisoa lumimyrskyä toteutuakseen. Mikä muuten on suomessa raja ettei lapset mene koulussa välkälle?

   
 
Vähän sekalaisia juttuja tälläkertaa. Täällä yllättäen taas torstai ja melkein viikko ohi!(: